-

Värjäys: Potentilla Hanhikit

[Rosaceae]

englanti cinquefoil

Potentilla anserina Ketohanhikki

Hanhenjalka, hanhenruoho, hopeayrtti, kanankrassi, kiroheinä, leiniruoho, ruusunruoho, suoniruoho, särkyruoho, tulikukka

[englanti silverweed · gaeli an seachdamharan, brisgean, briosglan, brislean · saksa gänsefingerkraut · ruotsi tormentilla, gåssört, blodrot; Durchloppsstilla]

Kuuluu Suomessa merenrantojen alkuperäiseen kasvillisuuteen, yleinen myös Lounais- ja Etelä-Suomen joutomailla.

Lehdistä saadaan pehmeää keltaista. Juuret sisältävät parkkiaineita.

Potentilla erecta Rätvänä

Tormentilla erecta, Potentilla laeta, Potentilla tormentilla
[englanti tormentil(la), bloodroot, creeping cinquefoil, erect cinquefoil, ewe daisy, five finger grass, five leaf, septfoil, silverweed, sunkfield, synkefoyle, witches weed · saksa Tormentille; Aufrechtes Fingerkraut, Blutwurz, Rote Heilwurz, Herzkraut, Ruhrwurz, Rothheilwurz, Tormentillwurz, Tormentilwurzel; vanha yläsaksa figtvurz, turnella; yläsaksa Friwurz, Frigwurz; vanha väriaineen nimitys Tormentillroth · ruotsi Blodrot · tanska tormentil, opret potentil, blodrd · norja tepperot · islanti blóðmura · gaeli leanartach, naltartach, beinidn, braonan a' mhadaidh-ruaidh; cairt-làir · ranska Tormentille · italia tormentilla · puola pieciornik, pieciornik kurze ziele · armenia matnuni · azer düzqаlхаn qаytаrmа]

Muita suomenkielisiä nimiä: tormentilla, vatsaruoho, hanhikki, teekukka, verijuuri, mukulajuuri, numminauris, punajuuri, mukulamatara, veriruoho, voiheinä, munamatara

Rätvänä kasvaa villinä koko Euroopassa, pohjoisessa Afrikassa ja läntisessä Aasiassa.

Rätvänän varsista ja lehdistä saadaan keltaista ja ruskeaa, mutta erityisen tärkeä värikasvi se on ollut juurista saatavan punaisen väriaineen vuoksi. Paksu ja suurikokoinen juuri sisältää runsaasti tanniineja ja tormentilliini-nimistä glykosidia. Tanniinin vuoksi sitä on käytetty myös parkkina ja nahan värjäämiseen punaiseksi.

Rätvänä mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919) nimellä Potentilla tormentilla: Juuret pestään, kuivataan, paloitellaan ja hienonnetaan. Rätvänän juuresta ei kuitenkaan välttämättä saa haluttua tulosta pelkällä keittovärjäämisellä. Emäksisessä liemessä sekä fermentoimalla saa todennäköisimmin punaista.

Linnaeus kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773), että lappalaiset käyttävät rätvänää villan värjäykseen, mutta aivan erityisesti karvattoman pehmeän nahan värjäykseen: juurta pureskeltiin ja nahka siveltiin värjäytyneellä syljellä: Lapponibus summum usum præbet hæc planta, præcipue pro scopo tingendi, hac enim varia , e lana confecta (a vicinis empta) tingunt; præprimis autem rubrum colorem pellibus nudis feu coriis mollibus inducunt, masticando scilicet radicem , & inungendo, rubra inde facta saliva, pelles; brevi fane compendio! hinc videbis vestimentorum, quibus utuntur, partem illam rubram, quæ carpum collumque tegit, cingula rubra, ocreas rubras, &c. vide Alnum (§ 340.) Lönnrot kertoo Suomen kasvisto-kirjassaan (1860): Juuri nahankin parkitukseen melkein tammen kuortaki parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan punaiseksi.

Samaisen tavan irrottaa väriä mainitsee myös Samuli Paulaharju: Rätvänän (Patentilla tormentilla) juurta pureksittiin ja saatiin siten punaista väriä. (Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908)

Kirjallisuudesta ei löydy paljoakaan mainintoja rätvänän käytöstä väriaineena tai parkitukseen, vaikka sen käytöstä lääkekasvina löytyy useampiakin mainintoja. Rätvänä oli tärkeä lääkekasvi jo muinaisina aikoina. Kuitenkin monessa kielessä rätvänä tunnetaan verijuuri-nimellä - ja myös Suomessa se on ollut yksi kasvin kutsumanimi. Se osoittaa, että rätvänän juuren punainen väri on tunnettu - vaikka sillä värjäämistä ei välttämättä harjoitettu. Svanberg kirjoittaa kirjassa Traveling Cultures and Plants, 2009, että rätvänää on käytetty värjäyskasvina saamelaisten keskuudessa sekä paikallisesti pohjoisessa Skandinaviassa ja Balttian rannikolla; samassa artikkelissa huomautetaan myös, että rätvänän käyttö nahan parkitukseen on rajoittunut Färsaarille, Shetlantiin, Orkneyn saarille ja Hebrideille, ja mahdollisesti Irlantiin - mutta esimerkiksi Norjasta nahan parkituksesta ei ole löytynyt tietoa.

Pohjoismaiden lisäksi etenkin Skotlannissa tiedetään värjätyn rätvänällä jo varhaiskeskiajalla. Rätvänästä valmistettiin aikanaan myös punaista mustetta. Ulko-Hebrideillä rätvänän juuria käytettiin yleisesti verkkojen värjäämiseen.

Rätvänän juurakon punainen väriaine on koostumukseltaan samanlaista kuin Perusta kotoisin olevan ratanian (Krameria triandra) juuren. Rohdosvaikutuskin on samanlainen. Kun ratanian juurta alettiin tuoda Eurooppaan, se korvasi rätvänän käyttöä pääsääntöisesti lääkekasvina, mutta jonkin verran myös värikasvina.

Rätvänän juurakon keruu vaatii maanomistajan luvan. Monet rätvänän elinympäristöt ovat uhanalaisia, ja rätvänän juurakko on bioaktiivisesti arvokas.

 

Rätvänä liitettiin keskiajalla noituuteen. Se on ikivanha rohtokasvi ja keskiajalla sen uskottiin parantavan minkä tahansa kivun. Sitä on käytetty esimerkiksi ripulin hoitoon, mutta sillä on parannettu myös jopa punatautia.

Rätvänän juuria on käytetty alkoholijuomien mausteena ja rätvänäviinaa pidettiin lääkkeenä moniin tauteihin. Schwazwaldin alueella ja erityisesti Baijerin alueella sen juuresta valmistetaan Blutwurz-likööriä (sananmukaisesti "verijuuri").

Potentilla palustris Kurjenjalka

Kts. Comarum palustre

Potentilla vahliana

[englanti cinquefoil]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Potentilla verna (f. nana)

[englanti potentilla]

Juuresta saadaan punaista väriä. Murskattu juuri värjää nahan punaiseksi. Kromipuretuksella värjää villan punaruskeaksi, rautapuretuksella purppuranpunaiseksi.

Muuta

Nimi potentilla tulee latinan sanasta potens (voimakas), joka viittaa kasvin kykyyn parantaa tuntemattomia sairauksia.

Lähteitä / lukemista
Brunello, Franco The Art of Dyeing in the HIstory of Mankind. Neri Possa Vicenza, 1973
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellén, Alina Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Kansanvalistusseura, Helsinki, 1904; 1905; 1917; 1919.
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.
Linnaeus, Carolus (Carl von Linné) Flora Lapponica. Amsterdam, 1773
Lönnrot, Elias Flora fennica: Suomen kasvisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. Helsinki, 1860
Paulaharju, Samuli Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.). Luonnon ystävä 6, 1908
Svanberg, Ingvar Plant Knowledge as Indicator of Historical Cultural Contacts - Tanning in the Atlantic Fringe. Kirjassa Pieroni, Andrea & Vandebroek, Ina (ed.): Traveling Cultures and Plants - The Ethnobiology and Ethnopharmacy of Human Migrations. Berghahn Books, 2009
Wecksell, J. A. Suomalaisia kasvinimiä. Kerätyt kesällä 1903 Vihdin pitäjässä. Julkaisussa Luonnon ystävä 1, 1905
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Potentilla