Smaragdi
[englanti smaragd, emerald · atsteekit chalchihuitl]
Sekä smaragdi että akvamariini ovat molemmat beryllejä (alumiinisilikaatti). Erona on väri. Rauta värjää akvamariinin sinivihreäksi; kromi tekee smaragdista vihreän.
Muinoin smaragdeja kaivettiin lähinnä Egyptin alueelta ja ehkä myös Afganistanista. Etelä-Amerikan rikkaat smaragdikaivokset on kaivettu lähes puhtaiksi, mutta esimerkiksi Brasiliassa on toimivia smaragdikaivoksia. Viime aikojen rikkain smaragdilöytö on tehty Sambiassa - Sandawana-kaivoksesta saadaan pieniä smaragdeja.
Smaragdin vihreä väri on usein liitetty kevääseen; elämään ja uudelleensyntymään. Eri kulttuureissa smaragdi on liitetty älyyn.
Kleopatran sanotaan arvostaneen smaragdejaan enemmän kuin mitään muita jalokiviään. Kleopatran smaragdikaivaukset löytyivät uudelleen 1800-luvun lopulla läheltä Punaista merta; kaivos oli avattu noin 1600-luvulla eaa. Egyptiläisten muumioiden kaulassa oli usein smaragdi, ikuisen nuoruuden ja elämän symboli.
Antiikissa smaragdin uskottiin häärävän rajuilmat ja auttavan orjia vapauteen. Sinertävä smaragdi omistettiin Venukselle, vihreä oli hedelmöittävän sateen ja veden vertauskuva. Smaragdin uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä siinä määrin, että jos lapset eivät olleet haluttuja, oli hyvin viisasta jättää smaragdisormus laittamatta sormeen.
Nero seurasi sirkushuveja smaragdilinssien läpi.
Smaragdi oli hedelmällisen sateen vertauskuva myös muinaisessa Meksikossa. Inkat suosivat smaragdeja ja heillä oli myös smaragdijumalatar. Espanjalaiset valloittajat näkivät Etelä-Amerikkaan saapuessaan suurempia smaragdeja kuin koskaan. Valloittajat etsivät vuosikausia smaragdien lähdettä ja löysivät sen lopulta nykyisen Kolumbian alueelta.
Kristillisessä symboliikassa smaragdi on vertauskuvana toivolle ja uskolle. Keskiaikaisen legendan mukaan smaragdi oli alkujaan yksi Luciferin hukkaama kruununkivi ja sen vuoksi on erityisen hyvä demonisia voimia vastaan. Tarinan mukaan Saban kuningatar muokkasi smaragdista maljan ja antoi sen Nikodemukselle. Joidenkin uskomusten mukaan Jeesus käytti smaragdimaljaa viimeisellä ateriallaan ja kun hän roikkui ristillä, Joosef Arimatilainen kokosi hänen verensä maljaan - kyseessä oli Graalin malja. 1500-luvulla eläneen Leonhard Thurneysserin mielestä smaragdi oli järjen, viisauden ja taidon antaja. Pyhimys Hildegard Bingeniläinen piti smaragdia erittäin voimakkaana lääkkeenä kaikkia ihmisen sairauksia ja heikkouksia vastaan.
Taj Mahalin rakennuttaja, shaahi Jahan, rakasti smaragdeja. Niitä käytettiin talismaaneina ja kuvattiin useissa pyhissä teksteissä.
Legendojen mukaan smaragdeja löydettiin lohikäärmeiden pesistä.
Smaragdia on pidetty pahalta puolustavana jalokivenä. Rituaalimanauksia luettaessa maagi laittoi usein smaragdin kielensä alle.
Smaragdeja on käytetty myös myrkyn vastalääkkeenä ja epilepsialääkkeenä sekä silmäsairauksien ja spitaalin hoitoon. Niiden uskotaan voimistavan muistia, terävöittävän älyä ja kielen alle asetettuna näyttävän tulevaisuuden.